Hyvinvoiva VAKE - hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (RRP, P4, I2, I4)
Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä kehittämällä asiakas- ja palveluohjausta kuntien kulttuuri- luonto- liikunta - ja yhteisöllisiin palveluihin sekä järjestöjen palveluihin.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuvateksti
VAKEssa kuntien ja järjestöjen toiminta nousee hyvinvointialueen verkkosivuille ja tulevalle hyte-palvelutarjottimelle Palvelutietovarannon ja Lähellä.fi kautta. Tarjoituksena on, että tieto on näin sekä asukkaiden että ammattilaisten hyödynnettävissä.Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin avulla edistetään monialaista palveluohjausta hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Toimintamalli koostuu osioista, joiden avulla varmistetaan sen hyöty asukkaille ja hyvinvointialueen työntekijöille. Palveluohjauksen työkaluna ja tukena tulee toimimaan digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka otetaan käyttöön alueella 12/2024. Keväällä 2024 VAKEssa pilotoidaan kansallista Tarmoa alustaa ja selvitetään sen soveltuvuutta alueen palvelutarjottimeksi. Toimintamallista löytyy lisätietoa VAKEn verkkosivuilta.
Kehittämistoimenpiteitä ohjataan hyte-ohjausryhmässä, joka kattaa hyvinvointialueen kaikki toimialat. Päätökset kehittämistyöhön liittyvistä pilotoinneista ja käyttöönotoista tehdään tässä ryhmässä ja tarvittaessa toimialojen johtorhymissä ja kehittämisryhmissä.
Hyvinvoiva VAKE- toimintamalliin kuuluu:
- Hyte-polku ammattilaisille: Hyvinvoinnin puheeksioton perehdytys ja koulutus
- Kehittämisvaihe käynnissä, toteuttu mm. animaatioprojekti verkkokoulutuksen tueksi ja osallistuttu THL:n koulutuspilottiin
- Ensimmäisen osion pilotointi 09/24 VAKEn työntekijöillä
- Ensimmäiseen osioon sisältyy aihe-alueet:
- Mistä ihmisen hyvinvointi koostuu?
- Miten voimme edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä VAKEn työntekijöinä?
- Miksi VAKEssa on tärkeä edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä?
- Miten voimme edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa?
- Kaupunkien kanssa tehtävä hyte-yhteistyö
- Järjestöjen kanssa tehtävä hyte-yhteistyö
- Ensimmäiseen osioon sisältyy aihe-alueet:
- Toisen osion pilotointi 11/24 VAKEn työntekijöillä
- Tavoite: käytössä 12/24 VAKEn palveluissa
- Hyte-avainhenkilöverkosto
- Pilotti 1. vaihe käynnistynyt 10/23 5 avainhenkilön kanssa
- Pilotti 2. vaihe käynnistynyt 02/24 yhteensä 14 avainhenkilön kanssa
- Kehittämisvaiheen kokemuksista on kirjoitettu Kädet Sotessa-blogiin: VAKEn työntekijät osana hyte-avainhenkilöverkostoa: aidosti mukana kehittämässä hyvinvointia ja terveyttä edistävää palveluohjausta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
- Pilotti päättynyt 6/24 ja syksystä 2025 käynnistetään toimintamallin juurruttaminen hyvinvointialueen hyte-toimintamalliksi. Verkostoon kutsutaan myös kaupunkien työntekijöitä
- Digitaalinen hyte-palvelutarjotin
- Tarmoa-pilotti keväällä 2024
- Vaihtoehtojen kartoitus käynnissä VAKEn tietohallinnossa
- Kehittämisvaiheen kokemuksista on kirjoitettu Kädet Sotessa-blogiin: Digitaalinen hyte -palvelutarjotin – uusi väline hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi)
- Tavoite: käytössä 12/24 VAKEn palveluissa ja juurruttamistyön käynnistäminen
- Hyte-lähetekäytännöt
- VAKEssa on käytössä elintapaohjauksen hyvinvointimentorointi -malli, joka toimii hyvinvointilähetteen kaltaisesti. Toimintamalli otetaan huomioon kehittyvässä toimintamallissa.
- Kaikukorttia pilotoidaan 01/25 alkaen. Valmistelutyö on alkanut ja jatkuu loppuvuoden 2024.
- Hyvinvoinnin arvioinnin ja puheeksioton työvälineet
- Hyte- polku ammattilaisille koulutukseen sisältyy hyvinoinnin arvioinnin ja puheeksioton työvälineitä, joita kehitetään toimintamallin tueksi. Hankkeessa on tarkasteltu myös hyvinvoinnin arvioinnin ja puheeksioton olemassaolevia työvälineitä, joita tullaan kuvaamaan toimintamallissa.
Toimintamallin kehittämisen osana tullaan tuottamaan yksinäisyyden palvelupolkukuvaus, joka on asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva suunnitelmallinen, yksilöllisesti toteutettava ja vaiheittain etenevä kokonaisuus, joka koostuu niin hyvinvointialueen, kuntien kuin järjestöjen palveluista. Polkukehittäminen käynnistyi keväällä 2024 yhteisellä työpajapäivällä järjestöjen ja kuntien edustajien kanssa ja jatkuu verkostomaisella yhteistyöllä. Hyvinvointialueen palveluista on nimetty yhdyshenkilöt, jotka osallistuvat kehittämisryhmään yhdessä sidosryhmien kanssa.
Lisäksi toimintamallia tukee Hyvinvointitoimijat tutuksi -toimintamalli (ent. järjestöinfo), jonka avulla lisätään jalkautuvaa palveluohjausta suoraan asukkaille ja ammattilaisille: Hyvinvointitoimijat tutuksi (ent. Järjestöinfot), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, RRP P4, I2 | Innokylä (innokyla.fi)
Kehittämisellä varmistetaan, että:
- Ohjaus lisääntyy hyvinvointialueen palveluista Vantaan ja Keravan kaupunkien kulttuuri- luonto- ja liikuntapalveluihin ja järjestöjen toimintaan.
- Yhteistyö tiivistyy hyvinvointialueen ja Vantaan ja Keravan kaupunkien ammattilaisten sekä järjestötoimijoiden välillä.
- Digitaalinen hyte-palvelutarjotin mahdollistaa asukkaiden ohjautumisen itsenäisesti hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin sekä tukee ammattilaisten palveluohjausta.
Aikataulu ja toteutus:
Vantaan ja Keravan alueella edistetään hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden löydettävyyttä vuosina 2023-2025.
Tavoitteena on, että toimintamallin käyttöönotto on 12/24, minkä jälkeen jatketaan juurruttamistyötä VAKEn palveluihin.
Kehittämisellä edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista.
Kehittämistä toteutetaan HyväHyte-hankekärjessä, joka on osa VakeHyva -Hyvät palvelut -hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU), joka vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä.
Kehittäjäjoukko:
Toimintamallissa keskeistä on hyvinvointialueen työntekijöiden osallistuminen kehittämiseen.
- Kehittämiseen osallistuva hyte-avainhenkilöverkosto on keskeinen, jotta toimintamalli aidosti tukee hyvinvointialueen työntekijöiden työtä. Verkosto on osallistunut eri toimenpiteen kehittämisvaiheisiin ja arviointiin ja itse hyte-avainhenkilöverkosto-malli on tämän kehittäjäjoukun yhdessä muotoilema. Verkosto kokoontuu kuukausittain. Avainhenkilöverkosto koostuu eri tehtävissä työskentelevistä ammattilaisista. Pilottivaiheessa on ollut mukana erityisesti nuorten aikuisten ja ikääntyneiden parissa toimivia työntekijöitä, esim.
- toisen asteen opiskeluhuollon kuraattori
- sosiaaliohjaajat nuorten sosiaalityöstä, nuorten psykososiaalisista palveluista sekä vammaisten asiakasohjauksesta
- fysioterapeutit sairaalapalveluista sekä terveysasemapalveluista
- terveydenhoitaja terveysasemapalveluista
- toiminnanohjaaja vanhusten päivätoiminnasta
- suuhygienisti
- ehkäisevän päihdetyön kouluttaja
- asiantuntija pelastuslaitokselta
- Projektiryhmä on tukenut ja näyttänyt suuntaa kehittämiselle. Projektiryhmä on koostunut hyvinvointialueella nuorten aikuisten ja ikääntyneiden kanssa työskentelevistä lähijohtajista. Erityisesti mukana on hyte-avainhenkilöverkostoon kuuluvien työntekijöiden lähijohtajia, jotta malli saadaan juurtumaan ja avainhenkilöt saavat kehittämiseen tarvittavan tuen myös johdolta. Ryhmä kokoontuu 2-3 kuukauden välein.
- Hyte-ohjausryhmä on ohjannut ja linjannut kehittämistä. Ryhmä koostuu hyvinvointialueen ylempää johtoa edustavista henkilöistä ja kokoontuu kuukausittain.
- Hanketyöntekijät sekä VAKEn hyte-osallisuus- ja järjestöyhteistyön tehtäväalueen työntekijät ovat kehittäneet toimintamallia sekä kehittäneet muita hyte-palveluohjausta edistäviä toimintamalleja osaksi pysyvää toimintaa. Hanketiimi on työskennellut osana tehtäväaluetta. Hanketyöntekijöinä on työskennellyt kehittämiskoordinaattori, kehittäjäasiantuntija, kolme erityisasiantuntijaa sekä projektipäällikkö. Lisäksi VAKEn viestinnän asiantuntija on työskennellut hankkeessa 20-40% työajalla. Avainhenkilöiden palkkakuluja on siirretty pilottivaiheessa hankkeesta.
- Järjestöt ovat osallistuneet kehittämiseen eri tavoin. Järjestöjen kehittämisryhmä on ollut mukana hankkeen suunnittelu- ja kehittämisvaiheissa. Järjestöyhteistyön kehittämiseksi on tehty asiantuntijahankinta Hyte ry:stä koko hankkeen ajalle.
- Asukasymmärrystä on kerätty toimintamallin kehittämisen tueksi. Sitä on kuvattu tarkemmin osiossa Kohderyhmä ja asiakasymmärrys.
Vantaan ja Keravan alueella kehitetään hyte-palvelukonseptia osana kansallista kehittämis- ja määrittelytyötä jota koordinoi THL.
Kehittämisellä vastataan Vantaan ja Keravan hyvinvointialuestrategian painopisteisiin:
- Toimimme yhdessä (Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle on käytössä toimivat yhteistyörakenteet, toimintamallit ja mittarit).
- Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta (Vanhusten toimintakykyä tuetaan ja elämänlaatua parannetaan järjestämällä yksilöllisiä, ennakoivia ja ennaltaehkäiseviä palveluja)
- Arvostamme henkilöstöämme (Työntekijöillä on mahdollisuus uudistua, kehittää osaamista ja työtään) ja näkökulmaan
- Parannamme palveluja (Kehitämme digitaalisia palveluja suunnitelmallisesti siten, että niistä muodostuu asiakkaan hyvinvointia ja ammattilaisten työtä tukeva kokonaisuus)
Kehittämisellä vastataan nykytilan tarpeeseen, jossa Vantaalla ja Keravalla ei ole käytössä yhteisiä rakenteita ja toimintatapoja hyte-palveluohjaukseen.
Kehittäminen käynnistettiin esiselvitysvaiheella, jonka aikana haastateltiin 75 hyvinvointialueen ja kuntien ammattilaista sekä toteutettiin kysely asukkaille sekä järjestöille ja muille 3. sektorin toimijoille. Yhteisenä tarpeena nousi esiin toimintakulttuurin muutoksen edistäminen tiedon ja osaamisen lisäämisellä, sekä eri toimijoiden välisellä käytännön yhteistyöllä. Kesäkuussa 2024 arvioitiin edistymistä toimenpiteiden osalta sekä toteutettiin järjestöselvitys, jossa tarkasteltiin erityisesti järjestöjen palveluhin ohjautumisen edistymistä. Selvityksessä todettiin, että kehittämistyö on lisännyt ymmärrystä ja tietoa sekä VAKEn sisäistä tiedonkulkua järjestöjen palveluihin ohjautumisessa sekä järjestöyhteistyön tiivistymistä.
Kehittämisen kohderyhmänä ovat
- 17-29 –vuotiaat nuoret aikuiset, joilla mielenterveys/päihdehäiriö tai siihen kohonnut riski, jolloin voidaan vaikuttaa varhaisessa vaiheessa työkykyyn ja mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ennaltaehkäisyyn
- Kotona asuvat ikääntyneet, erityisesti yksinäisyyttä kokevat
- Sähköinen palvelutarjotin kehitetään generoitumaan laajemmin kaikkien asukkaiden käyttöön, mutta käytettävyyttä kehitetään yllä olevien kohderyhmien kanssa pilotoiden.
- Lisäksi Vammaispalveluiden omaishoitajien osalta vahvistetaan viestintää hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista. Tuotokset hyödyttävät myös muita omaishoitajia ja läheistään hoitavia.
Asiakasymmärrystä kerrytetään hankkeen valmistelusta lähtien ja varmistetaan alueen asukkaiden osallistuminen yhteiskehittämiseen:
-
Asukkaalla on tieto hankkeen sisällöistä ja sen tavoitteista päätöksenteon ja osallistumisen tukemiseksi. Asukkaan ääni pääse kuuluville, asukas pääsee vaikuttamaan kehitettäviin toimintoihin hankkeessa, jotta ne vastaavat asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Mahdollistaa kehitettävien toimintojen hyödyn asukkaan hyvinvoinnille.
-
Asukkaiden näkemystä kysytään tilanteen mukaisesti kasvotusten (kohderyhmän mukaisesti esimerkiksi nuorilta aikuisilta starttipajassa ja oppilaitoksissa, ikääntyneiltä asukastilassa ja korttelikerhoissa), sähköisellä kyselyllä tai paperisella lomakkeella sekä yhteiskehittämisen tilaisuuksissa.
-
Hankkeen viestinnässä tuodaan esille miten asukkaiden näkemykset on huomioitu kehittämistyössä.
-
Hankkeen olemassaolosta, sisällöistä ja tavoitteista viestiminen monikanavaisesti. Hankkeen viestintäsuunnitelmassa tehdään tarkempi suunnitelma viestinnän saavutettavuuden ja kielellisten sekä kognition haasteiden huomioimiseksi.
Käytännössä asiakasymmärrystä on kerrytetty:
-
Koulutetut kemusasiantuntijat ovat osallistuneet eri kehittämisen vaiheisiin
-
Asukastyöpajoja on järjestetty 6/24 mennessä 9 kappaletta.
-
Jalkauduttu asukkaiden pariin kohtaamispaikkoihin, asukastiloihin ja nuorten aikuisten toimintaan keräämään kokemuksia ja kehittämisideoita.
-
Asukaskyselyitä on toteutettu 06/24 mennessä 2 kappaletta.
Toimintamalli on juurrutettavissa osaksi organisaation rakenteita varsin pienillä resursseilla, koska hankeaikana tuotetus koulutukset tuotetaan videotallenteina ja hyte-palveluohjauksen osaaminen pyritään koulutusten sekä hyte-avainhenkilöverkoston asiantuntemuksen vahvistamisella saamaan kiinteäksi osaksi sote-ammattilaisten työtä.
Kehittämistyössä tuotettu kirjallinen materiaali tuotetaan myös sähköisenä versiona suomeksi ja ruotsiksi, sekä mahdollisuuksien mukaan monikielisyys huomioiden.
Koulutuksia voi soveltuvin osin hyödyntää hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi myös kuntien työntekijät ja järjestötoimijat. Avoimuus helpottaa tiedottamista ja viestintää ja lisää työn yleistä tunnettavuutta.
Toimintamalli vaatii myös yhteistä tahtotilaa yhteistyöhön kuntien ja järjestöjen kanssa toimiala- ja organisaatiorajat ylittäen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluohjausta jalkauttavat ja juurruttavat palvelualuilla toimivat avainhenkilöt, jotka vievät tietoa ja tarjoavat tukea sekä toimivat kehitystyön moottoreina omissa työyksiköissään. Avainhenkilöverkoston tarkoitus on myös tarjota avainhenkilöille vertaisfoorumi asiantuntijatiedon ja kokemusten jakoon sekä mahdollisuus osallistua yleiseen hyte-työn kehittämiseen hyvinvointialueella. Avainhenkilöverkoston käytännöt on tarkoitus integroida osaksi arkityötä, mikä johtuu osittain myös roolin joustavuudesta toimintaympäristön tarpeiden mukaan.
Vaikka toimintamallin lähtökohta on mahdollisimman "aikaa kestävät" videotallenteet ja muut materiaalit, joiden toivotaan muodostuvan pysyväksi osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä, toimintamallin ylläpitäminen vaatii jatkossa mahdollisesti koordinoivan henkilön, eli ihmisen, joka pystyy osana esim. hyte-työtä tekemään sisällöllistä kehittämistä ja tukea avainhenkilöverkostoa.
Kansikuva
